Tulentekijä Tuikku

Tervetuloa blogiini!
Aloin pitämään tätä tätieni upeiden blogien innostamana. Kirjoittelen päiväkirjamuotoisesti kaikenlaista elämästäni. Erityisesti tekemistäni ulkoiluretkistä ja vaelluksista. Koitan kuvailla kamerallani kaikkea näkemääni luonnon kauneutta juttujeni höysteeksi. Kertoilen puutarhanhoidosta ja kasvien viljelystä sekä kiinnostuksestani permakulttuuria kohtaa. Esittelen tekemiäni käsitöitä ja päivittelen tätä maailmanmenoa.
Kaikenlaiset komentit ovat tervetulleita ja mukavaa luettavaa. Tiedän näin, etten ihan yksin höpise juttujani bittiavaruuteen.

sunnuntai 16. lokakuuta 2016

Wicklow Way vaellus 26.8.-2.9.2016

26.8.2016
Syksyn ensimmäinen ryhmän kanssa tehty vaellus pitkin upeata Wicklow Wayitä alkoi jälleen saapumisella Dubliniin ja yövyimme ensimmäisen yön Hazelbrook Hotellissa.
                                          
27.8.2016 Seuraavana aamuna tilasimme pari taksia viemään meidät Marlay Parkkiin, jossa on virallinen Wicklow Wayn lähtöpiste. Siinä ryhmäkuvat otettuamme aloitimme taivalluksen. Marlay Parkin puistossa kasvaa vanhoja jalopuita ja siellä on viehättävä tuttikeijupuu, johon lapset saavat jättää tuttinsa keijuille.
Marlay Parkin jälkeen nousu alkoi. Ensin asfalttitietä ja sitten hiekkatietä. Pian jo näimme maisemat yli Dublinin kaupungin merelle asti.


 
Osa porukasta kävivät huiputtamassa Fairy Castlen 537m. Laskeuduimme alas kauniiden kanervikkojen ja piikkihernepensaiden värittämää maisemaa laaksoon ja laakson toisella puolella kohosi Great Sugar Loaf 501:n metrin korkeuteen ja tarkkasilmäinen erotti jo majapaikkamme punaisen katon alhaalla laaksossa. Kevin haki meidät bussillaan Knockreen kääntöpaikalta ja vei meidät Coolakayhin. Majoittauduimme B&BCoolakayhin, jossa on ihastuttava puutarha ja mukava emäntä.


 Illalla ystävällinen Kevin Mulvey ajoi meidät linja-autolla läheisen kylän ravintolaan syömään ja toi meidät vielä takaisinkin.
28.8.2016 Aamiaisen jälkeen Kevin kyyditsi meidät takaisin reitin varrelle ja vaellus alkoi jälleen ensin nousulla. Kuusikon jälkeen avautui huikea näkymä Powerscourt Waterfall puistoon.



Wicklow Way reitti kulkee upeassa paikassa aivan rinteen reunalla ja matkalla saa monesta kohtaa ihailla vesiputousta ja toiselle puolelle nousevaa kalliorinnettä. Ylitimme  Dargle Riverin, joka on syvässä laaksossa. Se tietää aikamoista laskua ja niin ihanaa nousua jälleen. Sumu saatteli meidät tiukkaa nousua ylös kohti White Hilliä. Ohitimme korkeimman huipun Djouce mountainin(733m) pienessä vesisateessa. Evästelimme rinteessä ihaillen Glasnamullen jokilaaksoa.



Matka jatkui avonaisen lakialueen jälkeen synkässä metsässä Ballinastoe Woodsissa. Näimme Lough Tay ja Lough Dan järvet reitin pitkospuu osuudelta käsin. Ylhäältä näkymät olivat niin kuvauksellisia, ettei matka kovin vauhdikkaasti päässyt edistymään kuvaustaukojen takia. Vuorten siniset laet jatkuivat horisonttiin ja pitkokset halkoivat lakialueen läpi kuvankauniina.





Saavuimme viimein asfalttitien risteykseen, josta Kevin vei meidät bussillaan majapaikkaamme Coast House, Roundwoodiin.


29.8.2016 Aamupalan jälkeen päivän taival alkoi asfalttitieosuudella. Patikoimme takaisin reitille ja ylämäkeä riitti n. 6km. Soratielle päästyämme aurinko paisteli todella lämpimästi ja onneksi yhden talon seinässä oli juomavesihana ja saimme täytettyä vesipullot. Jatkoimme kapuamista ja pian tulikin eteen laavu, jossa nautimme kauniissa kelissä eväämme. Kapuaminen jatkui ja Paddock Hillin ylhäällä on kivi, jonka päältä sai hyviä maisemakuvia. Loppumatka onkin alamakeä alas Laraghin kylään.


30.8.2016 Heather Housein hyvän aamupalan jälkeen läksimme Glendaloughin alueelle. Pysähdyimme ihailemaan ja kuvailemaan kauniita kirkon raunioita ja kelttihautaristejä. Taustalla upea Glendalough laakso järvineen.
  
Jatkoimme Upper Lake reittiä pitkin ylös ja nousimme yli 600 porrasta rinkat selässä, joka oli aika rankkaa, mutta maisemat palkitsivat nousemisen vaivan. Sää suosi meitä ja paikka on häikäisevän upea. Jatkoimme avonummelle kohti Lugduffin huippua. Tuuli yltyi aika navakaksi ja sen turvin näimme peuroja, jotka eivät haistaneet ja kuulleet meitä kulkijoita. Ohitimme ne aika läheltä. Matkalla oli metsikössä laavu, jossa evästelimme. Laskeuduimme jyrkkää lammaslaidunta alas metsikköön, jossa oli kivat kiviportaat alas soratielle. Pian saavuimmekin Glenmaluren laaksoon ja majapaikkamme oli viehättävä Glenmalure Lodge.



31.8.2016  Matka alkoi taas tutusti nousulla. Ensin siksakkasimme metsäautotietä metsäisellä osuudella. Isot metsähakkuut ovat tehneet aukkoja tiheään kuusikkoon ja polkukin oli muutettu kulkemaan Military Roadille. Talsimme tylsää asfalttitietä jonkun matkaa, mutta onneksi pian reittimme kääntyi takaisin metsään. Jyrkän laskun jälkeen oli laavu hienossa paikassa, jossa pidimme eväiden syöntitauon ihaillen alas laaksoon ja Moynen kylään avautuvaa maisemaa.



 Matkalla popsimme kypsiä karhunvadelmia ja saimme ihailla lehmiä ja lampaita laitumilla. Kyle Farmin emäntä poikansa kanssa hakivat meidät autoilla majapaikkaamme. Näin säästimme jalkojamme 5km asfalttikävelyltä. Emäntä valmisti meille hyvän illallisen ja porukka oli tyytyväinen tarjoiluihin.



1.9. 2016 Monipuolisen aamiaisen jälkeen matka jatkui lammas- ja lehmälaitumien lomitse. Saimme ihailla irkkulaista maalaismaisemaa. Viimeinen päivä oli jo haikea ja päivä matkakin oli lyhyt, joten emme pitäneen kiirettä. Evästelimme lammaslaitumella, josta oli kivat näkymät ympärille.

Ylhäältä alkoi jo Tinahelyn kylä näkyä ja laskeuduimme Kyle loopin reittiä pitkin kylään ja kävimme pubissa ottamassa parit palautusjuomat. Viimeinen majapaikkamme oli B&B Madeline`s. Kävimme vielä Madeline`s ravintolassa syömässä reissun parhaat ruuat ja sehän oli sopivaa reissun lopetusiltana.
Seuraavana päivänä matkustimme tilausbussilla Dubliniin, jossa teimme ostoksia ennen lentoasemalle lähtöä. Reissu oli antoisa, eritoten sen porukan takia, joka teki siitä ikimuistoisen. Kiitos teille mukana olleille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti