Tulentekijä Tuikku

Tervetuloa blogiini!
Aloin pitämään tätä tätieni upeiden blogien innostamana. Kirjoittelen päiväkirjamuotoisesti kaikenlaista elämästäni. Erityisesti tekemistäni ulkoiluretkistä ja vaelluksista. Koitan kuvailla kamerallani kaikkea näkemääni luonnon kauneutta juttujeni höysteeksi. Kertoilen puutarhanhoidosta ja kasvien viljelystä sekä kiinnostuksestani permakulttuuria kohtaa. Esittelen tekemiäni käsitöitä ja päivittelen tätä maailmanmenoa.
Kaikenlaiset komentit ovat tervetulleita ja mukavaa luettavaa. Tiedän näin, etten ihan yksin höpise juttujani bittiavaruuteen.

sunnuntai 24. heinäkuuta 2011

kuvia

Laitan muutaman kuvakollaasin iloksenne!



Puutarhassa alkaa marjojen pominta-aika olla käsillä. Minulla on n.500 mustaherukkapensasta pellolla kasvamassa. Niistä marjoja poimiessa vierähtää päivä jos toinenkin, vaikka olen houkutellut muitakin poimimaan marjasatoa. Mehumaija pöhisee hellalla aamusta iltaan ja pullojen ja purnukoiden pesua riittää.
Teen paljon mustaherukkahyytelöä, koska käytämme sitä joka aamu puuron kanssa ja maistuu se liharuokienkin lisukkeena. Herukoista pidän eniten juuri mustien mausta. Puna-ja valkoherukkapensaitakin löytyy muutama ja niistä marjat menevät mehumarjoiksi.
Siemenistä kasvatetut tomaatit, paprikat, chilit, porkkanat ja nauriit antavat satoaan aivan näinä päivinä. Kohta hukumme paprikoihin ja tomaatteihin. Niin hurjasti niissä on alkuja. Paprikoiden punastumista olen odottanut hartaasti, mutta ne pysyvät sitkeästi aina vaan vihreinä. Jospa ne ovatkin vihreitä paprikoita... Pinaattia, persiljaa, salviaa, timjamia ja basilikaa on omasta maasta saanut jo pitkään. Purjo valmistuu vasta syksyllä. Purjo on jo ihan hyvässä kasvussa. Ei uskoisi, kun muistaa kuinka onnettoman hentoja heiniä ne olivat istutus hetkellä. Ihanaa seurata kasvien kasvamista ja hyvillä mielin pistellä poskeen itsekasvatettuja herkkuja pitkin syksyä.

keskiviikko 13. heinäkuuta 2011

kuplivan onnellinen olo

Mistä ihmeestä se tunnetila tulee... Tänään se taas iski. Olin koiran kanssa kävelyllä tässä aivan kotinurkilla. Nuuhkin metsän vihreätä tuoksua, aurinko lämmitti mukavasti selkää ja tuuli hiveli hiuksiani. Levitin käteni ja suljin hetkeksi silmäni, silloin se tuli tajuntaani, kihisi sielussani, kupliva onnentunne. Vau! Tuli tunne, että elämä on vaan niin ihanaa ja olen onnellinen kaikesta! Syvä kiitollisuuden tunne valtasi samalla. Asiani ovat oikeasti mukavalla mallilla. Rakas puoliso rinnalla, ihana koti maalla, rakkaat siskot ja vanhemmat lähellä. Lapsillani oma elämä aluillaan ja maailman suloisin lapsenlapsi vielä kaiken päälle.
Hyppelin ja tanssahtelin polulla, kuin pikku tyttö. Olo oli riemastuttavan hyvä. Hymyssäsuin palailin kotiin ja katsastin puutarhan. Paprikat paisuvat ja kasvavat vinhaa vauhtia, tomaatit kukkivat runsaasti keltaisin kukin ja porkkana&perunarivit näyttävät pian antavan satoa.


Kiersin rantaan ja laitoin saunan pesään tulen. Istuskelin laiturilla ja annoin ajatusten harhailla omia ratojaan. Rentouttava hetki!
Haluan välittää näillä kuvilla ja sanoilla kaikille onnellisia hetkiä!

maanantai 4. heinäkuuta 2011

Työreissu Norjaan



Ohhoijaa, onpas aikaa vierähtänyt edellisestä postauksesta! Elämä on ollut niin tasaista puurtamista, ettei ole ollut mitään hohdokasta kirjoitettavaa. Aika on mennyt töissä linja-auton ratissa tai cittarissa palvelutiskin takana, joka oli uusi aluevaltaus työsaralla. Mukavaa oli tehdä välillä aivan toisenlaista työtä kaupan liha-ja kalatiskissä. Vaikkakin asiakkaat saivat aika hirveän näköisesti pakattuja tuotteita, kun en osannut taiteilla pakkauspaperista kauniita nyyttejä jauhelihan ym. päälle. Kaikki vapaa-aika onkin kulunut sitten puutarhassa. Alkaa jo näkyä satoakin, paprikoiden kasvattaessa vihreitä alkujaan. Kuvassa vielä pienenpieni, mutta on nyt jo hyvänkokoinen alku. Odotan jo malttamattomana ensimmäisiä omanmaan tuotteita.

Juhannuspäivänä lähdin suunnistusporukan kanssa kohti Pohjois-Norjaa. Malangenissa Hamnvågin kylässä oli koululla porukan yöpymispaikka ja minä sain yöpyä upeassa hirsimökissä Balsfjord vuonon rannalla. Maisemat olivat häikäisevän kauniita ja sää oli ensimmäiset päivät puolipilvistä ja lämmintä. Midnattsolgaloppen suunnistuskilpailun alettua tiistaina alkoi sade ja siitä asti sateli hiukan joka päivä, muttei se haitannut ulkoilua ollenkaan. Kävelin joka päivä vapaa-aikoinani kamera kaulassa pitkiä lenkkejä ympäri Hamnvågia. Sain housunpersuuksiin reijän kavutessani lammasaidan ylitse paremmille kuvauspaikoille. Lampaat tuijottivat minua hämmästyneenä, että mikä kulkija heidän laitumilleen oikein tunkee. Parhaat maisemat olivat kuitenkin matkalla suunnistuskisoihin Tromsaan ja kotimatkalla, jossa isot vuoret tuntuivat välillä nielaisevan tien. Vuorenrinteiltä virtasi kauniita putouksia ja lumi täplitti lakialueita. Valitettavasti emme joutaneen pysähtelemään kuvaustauoille, joten omat kuvani jäivät uljaimmista maisemista vain aivotallenteiksi.
Menomatkalla Kilpisjärven kohdalla näimme satoja poroja vasoineen ja niitä sai väistellä ajaessa tuon tuostakin. Paluumatkalla porot olivat kadonneet ja ilma oli pilvisempi ja Kilpisjärven kohdalla ajoimme niin korkealla, että sukelsimme pilvien sekaan. Maisema oli aavemainen ja kaunis.
Matka oli työreissuksi mukava!