Tulentekijä Tuikku

Tervetuloa blogiini!
Aloin pitämään tätä tätieni upeiden blogien innostamana. Kirjoittelen päiväkirjamuotoisesti kaikenlaista elämästäni. Erityisesti tekemistäni ulkoiluretkistä ja vaelluksista. Koitan kuvailla kamerallani kaikkea näkemääni luonnon kauneutta juttujeni höysteeksi. Kertoilen puutarhanhoidosta ja kasvien viljelystä sekä kiinnostuksestani permakulttuuria kohtaa. Esittelen tekemiäni käsitöitä ja päivittelen tätä maailmanmenoa.
Kaikenlaiset komentit ovat tervetulleita ja mukavaa luettavaa. Tiedän näin, etten ihan yksin höpise juttujani bittiavaruuteen.

keskiviikko 7. joulukuuta 2011

Eceröön tuulia haistelemassa

Tuli tehtyä linkkarikeikka Ahvenanmaalle. Hiukan pelotti, kun lähtöä edeltävänä yönä riehui kova myrsky. Onneksi se rauhoittui sopivasti meidän laivamatkan ajaksi ja matka meni mukavasti. Lauantaina aamu alkoi aurinkoisena ja kuljeskelin kameran kanssa Käringsundin vierasvenesatamassa kuvailemassa. Viimevuonna olin aivan samaisena ajankohtana samassa paikassa ja silloin oli kova lumimyrsky ja pakkastakin yli 10 astetta. Nyt meri velloi sulana ja ilma oli plussan puolella. Myrsky nousi illaksi ja olihan navakka tuuli. Meren rannalla sai kuvatessakin melkein nojata tuuleen. Monta kuvaa meni epätarkaksi, kun tuuli heilutteli kuvaajaa niin kovin. Sunnuntaiksi tuuli oli taas heikentynyt ja laiva ei paljoakaan keinunut paluumatkalla. Turusta Poriin matkalla vesisade muuttui räntäsateeksi ja tiet muuttuivat sohjoisiksi. Kelistä huolimatta tulimme ehjinä kotiin. Nyt se talvi vissiin vihdoinkin tulee.
Tässä vielä keli kaunis ja myrskystä ei tietoakaan.
Minua pelottaa aina huonolla kelillä ajaa linja-auto reissuja, kun ajattelen kuinka monen ihmisen terveys ja henki ovat minun ajotaitoni ja arviointikykyni varassa. Mies kuljettajat taitavat ottaa tämänkin asian paljon vähemmällä miettimisellä. Joskus ei tekisi mieli edes lähteä rattiin, kun tietää ajokelin olevan todella huono. Täytyy vaan pakottaa itsensä töihin. Pidemmän päälle tämä taitaa aiheuttaa minulle burnoutin. Pakko jaksaa vaan. Tässä myrskyn alkukuohuja. Tuuli oli jo yltynyt, mutta aurinko paistoi kirkkaasti.
Seuraavana aamuna oli taas hieno ilma. Meri kävi myrskyn jälkeen rajumpana ja tuuli oli vieläkin navakan puoleinen.
Sataman kauniita rakennuksia
Joulukin lähestyy ja pitäisi tehdä kaikenlaista. Minä käyn jotenkin liian hitaalla vaihteella, enkä saa mitään aikaiseksi. Tänä Jouluna saa siivous- ja kokkaustouhut jäädä vähemmälle. Taidamme paeta jonnekin metsän keskelle koko hössötystä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti