Tulentekijä Tuikku

Tervetuloa blogiini!
Aloin pitämään tätä tätieni upeiden blogien innostamana. Kirjoittelen päiväkirjamuotoisesti kaikenlaista elämästäni. Erityisesti tekemistäni ulkoiluretkistä ja vaelluksista. Koitan kuvailla kamerallani kaikkea näkemääni luonnon kauneutta juttujeni höysteeksi. Kertoilen puutarhanhoidosta ja kasvien viljelystä sekä kiinnostuksestani permakulttuuria kohtaa. Esittelen tekemiäni käsitöitä ja päivittelen tätä maailmanmenoa.
Kaikenlaiset komentit ovat tervetulleita ja mukavaa luettavaa. Tiedän näin, etten ihan yksin höpise juttujani bittiavaruuteen.

keskiviikko 9. marraskuuta 2011

Syksyn pimeydessä vaanii synkeys...

Tässä lunta ja pakkasta odotellessa olen nauttinut pimeydestä, joka tuntuu sopivat yhteen tämän hetkisen mielialan kanssa. Ihanaa sytytellä kynttilöitä pimenevässä illassa ja vetää ylle paksu villapaita ja pujottaa siskon kutomat villasukat varpaita lämmittämään. Väsymys pakottaa olemaan aloillaan ja kaikenlaisille ajatuksille on aikaa. Jonkin asteinen alakulo vaivaa toisinaan ja helposti tulee pirautettua itku poikineen. Epävarmuus tulevaisuudesta niin oman, kuin maailmankin askarruttaa ja pelottaakin. Selviänkö pää ehjänä, jos meille käypi huonosti. Pahimmassa tapauksessa menee kotitila myyntiin ja olemme kodittomia, työttömiä ja ehkä jopa vielä velkaisiakin. Mistä löytää siinä tilanteessa voimaa jatkaa ja kerätä itsetunnon rippeet kasaan. Epäonnistumisen jälkeen on vaikea aloittaa alusta, kun moni portti menee nenän edestä kiinni. Yritän olla vaipumatta synkkyyden syviin sokkeloihin ja pitää yllä toivoa paremmasta. Puran turhautumista omalla tavallani, istuskellen kodassa tuleen tuijottelemassa ja soittelemalla tinapillillä mitä ihmeellisempiä lirutuksia taivaan tuuliin. Välillä hakkaan rumpua ja tanssin itseni yön pimeydessä pyörryksiin asti. Käsitöihin ei jaksaminen riitä, vaikka mieli tekisi jotain väsäilläkin. Hypistelin tässä joku päivä kankaitani, mutten saanut aikaiseksi mitään. Kameran kaulassa olen kuljeskellut monet lenkin koiran kanssa kuvaamatta yhtään ruutua. Ei vaan jaksa. Tässä jotain kuvatuksia tältä syksyltä. Naantalin työreissulta
kotipiha ja kisuliini
keltaisten lehtien loistoa
Haluan kuitenkin toivottaa valoisampaa talven odotusta blogin lukijoilleni! Kyllä se taas tästä...

5 kommenttia:

  1. Kuvittele aikaa puoli vuotta tai vuosi eteenpäin kuin tilanne on jollain lailla lauennut. Kuvittele, että olet helpottunut ja tyytyväinen erään vaikean ajanjakson päättymisestä. Kuvittele, että olet selvinnyt tilanteesta paljon helpommin kuin olit osannut odottaa.

    Paina mieleesi, että asiat ovat harvoin niin hankalia ja pelottavia kuin edeltäkäsin pelkäämme niiden olevan. Pelko estää meitä usein ryhtymästä uusiin asioihin, mutta kun voitamme tuon pelon niin asiat usein alkavat loksahdella kohdilleen.

    Vaikka menettäisit kaiken maallisen, on tärkeimmät asiat säilötty sieluumme ja sydämeen. Tahto, uskallus, sisu ja kyky. Niitä kaikkia tämän suvun naisista löytyy! Älä lannistu! Voittajat eroavat häviäjistä vain siinä, että kaaduttuaan voittaja nousee ylös yhden kerran enemmän.

    VastaaPoista
  2. Suvenkeiju kommentoi tuossa yllä niin täydellisesti, ettei siihen ole paljoa lisättävää. Naputtelen kuitenkin kommentin, että tiedät ette ole yksin. Tavara ja omaisuus on vain tavaraa ja omaisuutta, ei mitään tärkeää. Tärkeimpiä olette te itse ihmiset. Jos mökki menee, muutatte Soratielle, olemme ennenkin asustaneet yhdessä, varmaan se onnistuu vieläkin. Ammattitaito ei katoa mihinkään, osaat niin monenlaista hommaa ja miehesi myös. Rohkeutta, rakkaudella.

    VastaaPoista
  3. Lämmin halaus!! Toivotaan että kaikki myllerrys on tarpeen jonkin ihanan alkamiseksi. Synkimmässä pimeydessä ryömittyään löytää usein kirkkaimman valon ja kaiken tarkoituksen näkee vasta jälkeenpäin. Rumpu ja huilu/pilli ovat hyvä lohduttelupaketti------kokemuksesta tietää hän.

    VastaaPoista
  4. Haleja ja tsempitystä. Alakulo vaanii nurkantakana tähän hämnärään aikaan. Ja kun on alakuloinen kaikki asiat näyttävät vuoren korkuisilta. Suvenkeijun ehdottama mielikuvaharjottelu on todella tehokas... suosittelen. Katellaan jos tässä jokin pe-la-su-ma täältä kaartaa tätyleitä sinne suuntaan ja keräännyttäis käkättelemään jonnekkin sopivaan paikkaan

    VastaaPoista
  5. Kiitosta vaan kaikille tuesta ja tervetuloa tänne käkättelemään tätyset. Kumo-orkesteri voisi aloittaa harjoitukset Joutsijärven "hiljaisuuden alueella"! Saisi metsässsä asustelevat sudet ja ilvekset ihmeteltävää!

    VastaaPoista