Tulentekijä Tuikku

Tervetuloa blogiini!
Aloin pitämään tätä tätieni upeiden blogien innostamana. Kirjoittelen päiväkirjamuotoisesti kaikenlaista elämästäni. Erityisesti tekemistäni ulkoiluretkistä ja vaelluksista. Koitan kuvailla kamerallani kaikkea näkemääni luonnon kauneutta juttujeni höysteeksi. Kertoilen puutarhanhoidosta ja kasvien viljelystä sekä kiinnostuksestani permakulttuuria kohtaa. Esittelen tekemiäni käsitöitä ja päivittelen tätä maailmanmenoa.
Kaikenlaiset komentit ovat tervetulleita ja mukavaa luettavaa. Tiedän näin, etten ihan yksin höpise juttujani bittiavaruuteen.

tiistai 22. marraskuuta 2011

Mikä tätä maailmaa vaivaa???

Taas on alkanut tosissaan mietityttämään tämä maailmanmeno. Miksi niin monet ihmiset voivat huonosti? Ulkoisesti Suomessa melkein kaikilla ovat asiat paremmin kuin hyvin. Suuremmalla osin on koti pään päällä ja vakaa palkkatyö takaa ruuan ja vaatteet ylle. Silti kitistään. Vain vajaat sata vuotta taaksepäin maailma oli toisenlainen ja silloin osa ihmisistä pinnisteli saadakseen edes yhden lämpimän ruuan päivässä ja riitävästi vaatetta päälleensä kodista puhumattakaan. Tänä päivänä harvat joutuvat näkemään oikeasti nälkää ja kulkemaan rääsyissä ilman asuntoa, kiitos maamme sosiaaliturvan. Silti ihmiset voivat huonosti ja kaipaavat jotain muuta. Olemmeko epäkiitollisia ja kuin ahnaita pikkulapsia vaatimassa jotain lisää viihdykettä tylsään elämäämme? Kauhulla seuraan kuinka nuoret perheet haluavat kaikki mukavuudet heti ja rahaa(lainaa) säästämäti hankitaan talot ja autot viimeisen päälle. Mikään ei riitä ja markkinatalous keksii kokoajan lisää haluttavaa. Se ei vaan ole tae onnellisuudesta. Voimme haalia kämppämme täyteen taulutelkkareita ja hienoja sisustuselementtejä vain huomataksemme olevamme onnettomia kaiken tavaran keskellä. Onnellisuus kuitenkin syntyy jostain aivan muusta. Minusta ei ole kovinkaan ihmemeellistä, että naiset ovat löytäneet uudestaan käsillä tekemisen ilon ja yhä useampi on kiinnostunut kasvattamaan syötäväksi jotain puutarhassaan tai parvekkeellaan. Ne ovat niitä pieniä asioita joista nautimme. Onneksi on havahduttu jo kyseenalaistamaan suurten yritysten meille syöttämä tieto totuutena. Totuutta kun vääristellään, jotta yritykset tekisivät aina vaan suurempia voittoja. Näin tehdään keinoja kaihtamatta ja ihmisten terveyttä kunnioittamatta. Täytyykö tämän maailmantalouden romahtaa, että osaamme taas olla onnellisia niistä todella tärkeistä asioista, kuten läheisimmistä ihmissuhteistamme ja puhtaasta luonnosta ympärillämme! Toivottavasti saan elää pitkän elämän ja ehdin nähdä mihin tämä kaikki vielä johtaa.

3 kommenttia:

  1. Ehkä nyt ollaan tultu raha/materia on rakkautta ja arvostusta janan toiseen päähän, kaikki ulkoinen on, mutta sisällä on edelleen nälkä. Kauniissa kodissa ei oikeasti asu kukaan, kaikilla on kiire hankkia kaunista kotia enemmän, silloin aina hetken tuntee mielihyvää kuten silloin kun joku ottaa kainaloon ja kehuu ihanaksi. Taikka kaikki juoksee hankkimassa "napamiehen/naisen" asemaa yhteiskunnassa, tunteakseen itsensä arvostetuksi, turvatuksi ja tärkeäksi. Ehkä siellä keskellä jossain on pikkulapsi joka haluaa rakkautta ja hyväksyntää, mutta sitä on aina tullut vain koenumero palkitsemisen, tavaran tai sirkushuvien muodossa. Siten ei vaan rakkauden nälkä täyty. Luulenpa että kaikki haluaa kuitenkin tulla hyväksytyksi omina "ihanitteinään" silloinkin kun on ihan paljas, kurja ja kaikki meni juur mönkään. Pitkä kommentti soryy---kirposi tuo jutska...

    VastaaPoista
  2. "Nykyisen yhteiselämämme luonnottomuus on siinä, että me paisutamme, pöhötämme luonnolliset ja sinänsä oikeutetut tarpeemme luonnottomiksi. Meitä villitsee poroporvarillinen paljouden tarve, rellestäminen, pöyhkeilyn, isottelun, upeilun tarve. Ja kuta enemmän rellestämme, maksamme rahaa ja pöyhkeilemme rahankäytöllämme, sitä viheliäisemmäksi käy sisäinen sielunelämämme." -Yrjö Kallinen-
    http://www.teosofia.net/muut/kallinen-ajatuksia.htm

    VastaaPoista
  3. Valorun ja suvenkeiju; mulla kans kiehahti, kun kuuntelin immeisten valitusta elämästään. Oli ihan pakko vuodattaa tänne blogiin päällimmäiset.
    Arvasin, että saattaa kirvoittaa muutaman komentin muiltakin saman ajatusmaailman jakavilta.

    VastaaPoista