Tulentekijä Tuikku

Tervetuloa blogiini!
Aloin pitämään tätä tätieni upeiden blogien innostamana. Kirjoittelen päiväkirjamuotoisesti kaikenlaista elämästäni. Erityisesti tekemistäni ulkoiluretkistä ja vaelluksista. Koitan kuvailla kamerallani kaikkea näkemääni luonnon kauneutta juttujeni höysteeksi. Kertoilen puutarhanhoidosta ja kasvien viljelystä sekä kiinnostuksestani permakulttuuria kohtaa. Esittelen tekemiäni käsitöitä ja päivittelen tätä maailmanmenoa.
Kaikenlaiset komentit ovat tervetulleita ja mukavaa luettavaa. Tiedän näin, etten ihan yksin höpise juttujani bittiavaruuteen.

lauantai 1. tammikuuta 2011

Hyvää alkanutta 2011 vuotta!

Vuosi ei olisi paremmin voinut alkaakaan. Aattona hiihtelin koiran kanssa Joutsijärven pohjoispuolelle autiotuvalle yöpymään rakettien pauketta pakosalle. Harmi, että kamerani ei toimi enää(akku sökönä.) Noooh, ilmakin oli pilvinen ja pakkasta n. 8-9 astetta. Ei siis mitenkään erityisen kuvauksellinen keli. Lähtö kotipihasta oli hankalaa, kun en tahtonut saada koiraa pysymään aloillaan, että ensin saisin edes sukset jalkaan. Lopulta lähtö oli niin lennokas, että meinasin mennä nenälleni. Sukset ja sauvat sekaisin mentiin vauhdilla alkumatka tietä pitkin, mutta ei koira jaksanut kovin pitkään mua kiskoa. Hiihdeltiin pikkuhiljaa järven rantaan ja siitä umpihangessa rantaa pitkin Vasoniemeen. Janne oli tulossa illalla perässä lumikengillä ja päätin hiihtää hänelle pimeän varalle jäljen järven yli. Matka järven yli menikin kelkkauraa pitkin nopeasti ja tuli siinä samalla harhauduttua hiukan reitistä, mutta ei se haitannut kuin, että jouduin hiihtämään upposessa takasinpäin jonkin matkaa. Sillä reissulla koirani pelmautti lumikiepeistä ison parven teeriä ilmaan. Koira halusi tutkia kieppikolot ja tempasi samalla minut rähmälleen hankeen. Siitä itseäni pystyyn kerätessäni oli muuten kirosanoja ilmassa, kun koira ryntäili paikasta toiseen raahaten mua rähmällään mukanaan. Sitten kun olin tolpillani, lähti muutama teeri vielä aivan jalkojeni edestä lentoon.  En ole koskaan nähnyt yhtä paljon yhtä aikaa teeriä ilmassa.
Harhahiihdosta tuli siis loppujen lopuksi hieno kokemus. Ilta alkoi jo hämärtää löydettyäni vihdoin oikean paikan. Kapusimme heti rannasta ylös autiotupaa lämmittämään. Mäellä tupa seisoi paksussa lumivaipassa ja kohta se näytti niin somalta ulkoapäin, kun takan ja kynttilän valo kajasti pienestä ikkunasta. Juoksentelin rannan puusuulin ja tuvan väliä puita hakiessani ja koira käpertyi sisälle nukkumaan. Taisi olla rankkaa rämpiä paksussa lumessa. Odottelimme Jannen saapumista ja sytyttelin rantaan nuotion merkiksi mihinpäin tulla, mutta koe hiihtoreissullani järvelle, huomasin ettei se näy lumisateessa kovinkaan pitkälle, joten päätin hiihtää Jannea vastaan päävalon kera. Soitelimme toisillemme ja pian välkkyikin toinen valo säkkipimeällä järven jäällä. Helpotuksen huokaus pääsi lämpimään tupaan päästyämme. Siinä se ilta sitten vierähti tunnelmallisesti takkatuleen tuijotellen ja kuoharia nautiskellen. Nukuimme ruhtinaallisen pitkään ja tupa oli aamullakin vielä sopivan lämmin. Aamupuurojen ja kahvien jälkeen palasimme takaisin sivistyksen pariin. Matkalla mietin, kuinka onnekkaita olemme voidessamme lähteä kotipihasta hiihtäen näihin upeisiin "erämaihin"!
Toivotan kaikille parempaa 2011 vuotta!!

3 kommenttia:

  1. Hyvää Uutta Vuotta sinulle ja Jannelle myös:)
    Ihanan levollisesti saitte vastaan-ottaa Uuden Vuoden. Itse en ole päässyt luontoon, pahat vieroitusoireet päällä :( .Reuma meinaa aivan nitistää meikäläisen, mutta luulee vaan. Ei se niin helposti onnistu.

    VastaaPoista
  2. Hyvää alkanutta vuotta sinnekkin! Meikäläisen on tullu pyörittyä vain tuvassa, kun iski niin messevä flunssa. Vähän sentään kävin nenääni ulkoiluttamassa, kun tuntu jo seinät ahdistavilta :)Pieni pikalenkki ja nopsaan takan kupeelle könöttämään.

    VastaaPoista
  3. Me yrittelimme aattoiltana raketteja katsomaan tuohon rantatörmälle. Ilma oli aika lämmin asteita varmaan +16 paikkeilla, vaan alkoi heti tiputella vettä. Eikä näkynyt yhtään rakettia, olimme kyllä vähän aikasessa, muutamia paukauksia kuului ja niin vetäydyimme sisälle tuijottelemaan takan liekkejä. Hyvin vaihtui vuosi silläkin keinoin. Hyvää alkanutta vuotta toivottelemme sinnekin ja paljon rakkaita terveisiä.

    VastaaPoista